lauantai 31. joulukuuta 2016
perjantai 30. joulukuuta 2016
torstai 29. joulukuuta 2016
tiistai 27. joulukuuta 2016
maanantai 26. joulukuuta 2016
sunnuntai 25. joulukuuta 2016
lauantai 24. joulukuuta 2016
Pois Suomesta?
Tunne siitä etten enää kauan jaksa asua Suomessa vahvistuu. En kuulu tänne, olen muukalainen omassa maassani. En ehkä tule tuntemaan itseäni kuuluvaksi muuallekaan minne tahansa tulenkin menemään, mutta ainakaan minun ei tarvitse silloin enää tuntea olevani muukalainen omassa maassani.
En sano että muualla olisi paremmin kuin Suomessa moni asia varmaankaan ei ole. Mutta haluan vain vihdoin olla rauhassa. Täällä olen aina outo erilainen se kylähullu. En vaan mene siihen muottiin vaikka kuinka vääntäisi. Ulkomailla olisi vaan normaalia olla outo suomalainen ja saisi olla rauhassa outo.
Minulla on jo joitain suunnitelmia mutta en tiedä milloin niitä olisi hyvä aika toteuttaa. Siihen saakka täytyy vaan kärsiä niitä katseita mitkä osakseen saa- ja nauttia luonnosta kaikesta mistä voi!
En silti aio suostua tähän osaan kuin sen aikaa kuin on pakko. En toisten silmien alla häpeämään vain siksi etten ole sellainen kuin muut tahtoisivat.
En sano että muualla olisi paremmin kuin Suomessa moni asia varmaankaan ei ole. Mutta haluan vain vihdoin olla rauhassa. Täällä olen aina outo erilainen se kylähullu. En vaan mene siihen muottiin vaikka kuinka vääntäisi. Ulkomailla olisi vaan normaalia olla outo suomalainen ja saisi olla rauhassa outo.
Minulla on jo joitain suunnitelmia mutta en tiedä milloin niitä olisi hyvä aika toteuttaa. Siihen saakka täytyy vaan kärsiä niitä katseita mitkä osakseen saa- ja nauttia luonnosta kaikesta mistä voi!
En silti aio suostua tähän osaan kuin sen aikaa kuin on pakko. En toisten silmien alla häpeämään vain siksi etten ole sellainen kuin muut tahtoisivat.
Sudet
Lapsena rakastin piirtämistä ja maalaamista. Sitten ala-asteella joskus joku luokkakaveri sanoi yhden kerran jotain negatiivista mun piirustuksesta ja lakkasin piirtämästä kertalaakista, vuosiksi. En suostunut sen jälkeen koulussakaan piirtämään enää kuvaamataidon tunneilla. Sellainen erityisherkkä/yliherkkä siis olen ollut :D
Sama juttu oli kun mulle tehtiin alaluokilla tuntikausia pienen pieniä pikkulettejä kevätjuhlia ennen joihin jokaiseen pujotettiin kauniita helmiä ja sitten kevätjuhlassa luokallani ollut poika sanoi että tyhmän näköiset letit ja niin en suostunut pitämään niitä enää päivääkään juhlan jälkeen vaikka kotona tuli karmiva riita siitä ettei niin ison työn jälkeen niitä voida heti purkaa.. :D
No nyt olen innostunut kuitenkin piirtämään ja maalaamaan luontoa vuosien jälkeen. Joudun aloittamaan kaiken alusta kun olen jäänyt lapsen tasolle, mutta hyvältä tuntuu.. Tässä ensimmäinen maalaus (vesiväreillä) vuosien jälkeen :)
Innostus muuttui teoksi kun kahvia hörppiessä piirsin karhun.
perjantai 23. joulukuuta 2016
Runo
Isäni on Ikuisuus
Äitini Äärettömyys
Siskoni Surutar, Ilotar ja Onnetar
Veljinäni Usko, Taisto ja Toivo
Läheisin siskoistani on minulle Surutar
Veljistäni Taisto
Minä itse olen Elämä
torstai 22. joulukuuta 2016
keskiviikko 21. joulukuuta 2016
tiistai 20. joulukuuta 2016
maanantai 19. joulukuuta 2016
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
lauantai 17. joulukuuta 2016
torstai 15. joulukuuta 2016
Runo
Tyhmät ja viisaat
Minä nauran auringolle.
Sekin nauraa.
On tyhmää nauraa auringolle.
Isä ja äiti ja eno ja täti
eivät koskaan naura sille.
Sillä he ovat isoja ihmisiä.
Ja isot ihmiset ovat viisaita.
Ja viisaat eivät näe mitään.
Viisaat eivät ymmärrä mitään.
Viisaat eivät yhtään tunne aurinkoa.
Mutta minä olen tyhmä
ja nauran auringolle.
Minä melkein luulen, aurinko,
että sinäkin olet tyhmä.
Me nauramme viisaita, aurinko.
~ Uuno Kailas ~
Minä nauran auringolle.
Sekin nauraa.
On tyhmää nauraa auringolle.
Isä ja äiti ja eno ja täti
eivät koskaan naura sille.
Sillä he ovat isoja ihmisiä.
Ja isot ihmiset ovat viisaita.
Ja viisaat eivät näe mitään.
Viisaat eivät ymmärrä mitään.
Viisaat eivät yhtään tunne aurinkoa.
Mutta minä olen tyhmä
ja nauran auringolle.
Minä melkein luulen, aurinko,
että sinäkin olet tyhmä.
Me nauramme viisaita, aurinko.
~ Uuno Kailas ~
keskiviikko 14. joulukuuta 2016
tiistai 13. joulukuuta 2016
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
lauantai 10. joulukuuta 2016
torstai 8. joulukuuta 2016
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
tiistai 6. joulukuuta 2016
maanantai 5. joulukuuta 2016
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Talven lapsi
Tajusin olevani talven lapsi. Olen ajatellut pitäväni kaikista vuodenajoista yhtä paljon, jostain senkin itselleni keksinyt. Mutta ollessani lumisateessa koirien kanssa metsässä sen yhtäkkiä tajusin kuinka jo lapsena tunsin talvessa jotakin erityistä, sykähdyttävää. Olin yksinäinen lapsi ja leikin yleensä yksin, olin silloinkin aina metsässä. Kahlasin lumihangessa ja kuvittelin olevani karhunpentu tai joku seikkailija. Saatoin olla yli tunnin paikallani hievahtamatta ja odottaa että linnut uskalsivat tulla syömään kädestäni, sitä aikuiset ihmettelivät, kuinka jaksoin. Monesti olen haaveillut muuttavani lappiin, ehkä joskus sen toteutan, siellä on vielä kunnon talvi, siellä on lunta ja erämaata. Nyt en uskaltanut vielä muuttaa niin ylös, vaikka pohjoisempaa kohti etenin. Täällä on ollut nyt pari päivää lumimyrskyä ja kovempi pakkanen. Se on tunnelmallista. Olen liikkunut illalla lyhdyn valossa taskulampun sijasta ja todennut sen valaisevan paremmin. Se ei häikäise mutta valo kantaa ihan tarpeeksi. Kun on pilvetön yö on aivan mieletöntä kuinka paljon kuu ja tähdet valaisevat! Ihan yhtä paljon kuin katuvalot. Kun syksyllä eka kerran tulin pimeällä kotiin päin kuutamon valossa en ollut uskoa sitä valon määrää, aivan upeaa. Täällä kun siis ei tosiaan ole niitä katuvaloja lähimaillakaan. Kohta järven jää kantaa taas. Pääsen koirien kyytiin. Metsässä se on liian hurjaa, tuli kokeiltua :D
lauantai 3. joulukuuta 2016
torstai 1. joulukuuta 2016
Runo
Koskematon hanki
Uusi päivä
Aurinko häikäisee
En tahdo nähdä kauas
Askel kerrallaan
Rikkoo hangen pinnan
Yhdet jäljet
Helpommat erottaa kuin useat
Mahdollisuus valita
Uusi reitti joka päivä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)